Vaikea ja ihana haaste, sanottakoon. Onneksi, onneksi maailma on täynnä toinen toistaan mahtavampia kirjoja. Mihin tässä muuten jouduttaisiinkaan! Perikatoon! Ja mikä parasta: aivan varmasti tulossa on vielä lisää elämää suurempia lukukokemuksia. Ah!
Mutta, asiaan.
Ensin kahdeksan satunnaisessa järjestyksessä olevaa pysäyttävää, mieleenpainuvaa ja kirjallisuuteen uskoa tuovaa kirjaa viime vuosilta. Kirjan nimeä klikkaamalla pääsee lukemaan mahdollisen postauksen, josta epäilemättä saattaa kyetä päättelemään syitä tälle listalle päätymiseen.
Joyce Carol Oates: Sisareni, rakkaani
Margaret Atwood: Herran tarhurit
Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina
Lionel Shriver: Poikani Kevin
Tästä kirjasta ei ole blogitekstiä, sillä en osannut pukea lukukokemustani koskaan sanoiksi. Hieno, pysäyttävä ja raaka kirja.
Markus Nummi: Karkkipäivä
Tästäkään ei ole tekstiä. Kirja on raadollinen kuvaus lapsista ja lapsuudesta, vanhemmista ja vanhemmuudesta, yksinäisyydestä ja hylkäämisestä. Tämä pitäisi kaikkien lukea.
Adam Langer: California Avenue
Hilary Mantel: Susipalatsi
Aki Ollikainen: Nälkävuosi
Ja sitten, rumpujen pärinää, kaksi suursuosikkiani, joita en kykene asettamaan paremmuusjärjestykseen:
Jonathan Franzen: Vapaus
Jeffrey Eugenides: Middlesex
Jos ei tästä joukosta pysähdyksiä löydy, niin johan on kumma!
Muutama huomio: Kyllä, olen käännöskirjallisuuden orja. Ja ylpeä siitä! Kyllä, anglo-amerikkalainen kirjallisuus on minun juttuni. Onneksi! Ja kyllä, myös kotimainen maistuu. Naiset, miehet, dystopia, historiallinen, moderni, yhteiskunta, seksuaalisuus, väkivalta, ihmissuhteet. Kyllä kiitos ja antaa tulla lisää vaan!
Kansallisen lukuviikon kunniaksi haastan tiettyjen nimettyjen kanssabloggaajien sijaan sinut, arvoisa lukijani, miettimään, milloin olet todella pysähtynyt kirjan äärelle. Mikä Se kirja oli? Miksi?
Ishiguron, Oatesin, Ollikaisen, Nummen kirjat ovat olleet minullekin hienoja kokemuksia. Noista neljästä ehkä suurimman vaikutuksen teki Nummen kirja ja pidän sitä yhtenä syynä siihen, että löysin kirjablogit ja rupesin itsekin vähän myöhemmin pitämään blogia. Kun olin lukenut Karkkipäivän oli ihan pakko lähteä etsimään siitä tietoa ja katsomaan miten muut olivat kirjan kokeneet ja vastaan tuli monta hyvää blogikirjoitusta. Jäin kerrasta koukkuun ja ei mennyt pitkään, kun oli jo oma blogi pystyssä.
VastaaPoistaOi, sinullahan liittyy siihen tosiaan vahva tarinakin vielä. Aion lukea kirjan joskus vielä uudelleen, hankin sen varmaan omaan hyllyyn, jos jossain törmään. Muistuttaa realiteeteista, vaikka fiktiota onkin.
PoistaOlipas hieno lista! Monen kohdalla nyökyttelin ja muutamat vielä odottavat minulle lukemistaan. Ihana, että on loistokirjoja odottamassa :)
VastaaPoistaMinustakin lista on hieno ;) Kivaa, jos osasta on sinulle innoitusta tuleviin lukuhetkiin. Paljonhan olemme myös lukeneet samaa, muutakin kuin tältä listalta. Helppoa, kun on niin hyvä maku! ;)
PoistaMainio lista! Sisareni rakkaani ja Kevin ovat jopa vähän aiheeltaankin samanlaisia.
VastaaPoistaMinä taisin pysähtyä viimeksi Itävallan keisarinna Elisabetin elämäkerran äärellä koska elämäkerturi tavoitti jotain synkkää ja kiinnostavaa tuosta naisesta. Minulle harvoin käy näin elämäkertojen kanssa, mutta tällä kertaa näin. Samoin tuorein Oates, Daddy Love, otti otteeseensa ja sai pysähtymään.
Totta, pahoja ja särkyneitä perheitä ja mieliä...
PoistaKiinnostavan kuuloinen tuo Sissi-kirja! Pitäisikin taas lukea jokin elämäkerta. Oatesilta on myös luettavaa tulossa.
Karkkipäivä on niin minun listani kärkipäässä!
VastaaPoistaPitää saada tämä lista vaikka huomenna kirjoitettua =)
Tietty on, se on ihan huikea kirja! ;)
PoistaOllikainen <3 Listallasi on paljon sellaisia, joita en ole lukenut mutta jotka tbr-listaltani löytyvät. Oioi, onneksi kirjat ei tosiaankaan lopu!
VastaaPoistaNiinpä, Ollikaisen seuraavaa odotellessa.
PoistaIhania lukuhetkiä tulossa sinulle!
Hyvin aloitettu teksti: Minunkin kotimaani on maailmankirjallisuus;)
VastaaPoistaPistitpä pahan silleen, että sekä Oates että Shriver ovat ehdottomia suosikkejani, mutta juuri nämä mainitsemasi kirjat lähtivät minulta eteenpäin, sillä etenkin Sisareni,rakkaani pudotti minut pimeään. Minä, vahvojen makujen ystävä, en kestä, mitä ihmiset tekevät lapsilleen...en vain kestä.
Tiedän, sinulla on hyvä maku! :)
PoistaAihepiirit ovat tosiaan synkät. Minulla on muut Oatesit (paitsi Kosto: Rakkaustarina) ja Shriverit vielä lukematta. Kunhan taas uskallan, hyppään noiden taikakynäisten naisten seuraan taas.
Suosittelen todella Shriverin Kaksoisvirhettä, joka on hyvin vaikuttava, psykologinen avioliittoromaani.
PoistaOnneksi minulla on nyt omaksi hankittuna vielä lukematta hyllyssä yksi Shriver...
Minulla taitaa sitten olla tulevaisuudessa lukijan "kissanpäivät", odottaahan minulla omassa kirjahyllyssä niin Middlesex kuin Vapaus:)
VastaaPoistaOle luonani aina päätyi melkein omalle listalleni, mutta kun siellä kärkipaikkaa pitää jo Ishiguron Pitkän päivän ilta, en viitsinyt kahta paikkaa miehelle antaa. Poikani Kevin oli myös ehdolla, mutta putosi kärkikahinoissa.
No joo-o! :)
PoistaTuo Pitkän päivän ilta on minulla lukujonossa, jännittää ihan, mitä siitä pidän.
Minua vähän harmittaa, kun en saanut kirjoitettua Poikani Kevinistä tekstiä. Mutta mielessä se pysyy ja tiukasti.
Sinunkin listallsi on hurjan hienoja kirjoja ja kirjailijoita. Poikani Kevin ja Middlesex ovat minunkin elämäni kirjoja. Susipalatsille ja Nälkävuodelle en niin syttynyt, vaikka niiden hienouden tajuan. Loput kirjat ovat kaikki sellaisi, että haluan ne lukea.
VastaaPoistaNe ovat kyllä niin mahtavia...!
PoistaOn aina hyvä olla vastakkaisiakin mielipiteitä. (Paitsi John Irvingstä, heh.) Joutuu ainakin itselleen perustelemaan vähän paremmin, miksi jokin kolahtaa tai miksi ei.
Oatesin, Ishiguron, Ollikaisen ja Eugenideen (taipuukohan se noin...) kirjat ovat kaikki upeita. Atwoodilta taas pitäisi lukea muutakin kuin Orjattaresi.
VastaaPoistaMielenkiintoinen lista. :)
Minä olen taivutellut Eugenidesin, mutta oikeellisuudesta en pukahda sen enempää kun en siitä tiedä. ;)
PoistaLue ihmeessä lisää Atwoodia, Herran tarhurit ja Oryx ja Crake ovat erinomaisia ja kohta tulee siihen "sarjaan" kolmaskin osa suomeksi, MaddAddam. Paitsi että sinä kun luet niin paljon englanniksi, niin ei tarvitse suomennoksia odotella. :)
Olen lukenut yhtä lukuun ottamatta kaikki listasi kirjat (eipä siis ihme, että pidän blogistasi! :) ), ja monet niistä olisin nostanut myös omalle listalleni. Yksi on silti ylitse muiden: Poikani Kevin. Se on todella pysäyttänyt, nostanut niskakarvat pystyyn ja tullut uniin. Varmaankin ravistellut rajummin kuin mikään muu kirja koskaan, ja se on aika paljon, koska luen paljon ja koko ajan.
VastaaPoistaMuita ensimmäisenä juuri nyt mieleeni tulevia suosikkejani ovat David Nichollsin Sinä päivänä, Sofi Oksasen Puhdistus ja Richard Yatesin Revolutionary Road sekä Sapphiren Precious. Näiden äärelle olen todella pysähtynyt - jokaisen äärelle vähän eri syistä.
t.Iina
Aaah, ihana kommentti, Iina! Kirjasielunsiskoja ei koskaan ole maailmassa liikaa! :) Ja kyllä, juuri tuota Poikani Kevin tekee.
PoistaMinäkin pidin Nichollsin kirjasta, Puhdistus on samoin hieno kokemus ja Precious koskettava. Revolutionary Roadin taisin lukea huonossa mielentilassa, kun se ei oikein hetkauttanut. Tosin hieno kirja se joka tapauksessa on.
Kiva kun näitä listoja pyörii nyt joka paikassa!
VastaaPoistaOates on tuttu yhdestä kirjasta; Haudankaivajan tytär oli hieno kirja, ja tämän uudemmankin haluan lukea. Poikani Kevin on ihan tuoreessa muistissa (luin sen jotain kaksi viikkoa sitten) ja oli ehdottoman mahtava lukukokemus! Ishiguro kiinnostaa, samoin Franzen on alkanut tuntua siltä, että haluan tietää lisää. =D
Minustakin, listat ovat niin kivoja!
PoistaTuo Haudankaivajan tytär on minulta vielä lukematta, vaikka on omassakin hyllyssä. Pian, pian, toivottavasti.
Sinulla on paljon hyvää edessäsi, tai ainakin kiinnostavaa kokeiltavaa, vaikket hullaantuisikaan.
En ole lukenut yhtäkään noista. Karkkipäivä on kyllä omassa hyllyssä, joten ehkä lähiaikoina. Käännöskirjallisuutta pitääkin lukea, kotimainen on kuitenkin aina vähän rajoittunutta. Sitä paitsi käännöskirjanimikkeiden määrä oli ainakin jokin vuosi sitten laskussa, kun suomalaiset eivät niitä lukeneet. Siitähän voi päätellä suoraan, että suomalaiset ylipäätään lukevat vähemmän ja menevät useammin aidan yli matalasta kohdasta - ja sanovat tekosyyksi, että kun suomalainen kirjallisuus on niin laadukasta, ettei tarvitse käännöskirjallisuutta. Mistäpä sen laadukkuuden tietää, ellei lue muitakin kirjoja.
VastaaPoistaTuo Ollikaisen kirja sinun pitää ainakin lukea, tämä on määräys!
PoistaOho, tuota en tiennytkään. Olen olettanut, että Suomessa luettaisiin jotenkin huomattavan paljon käännöskirjallisuutta. Mutta toki näkemykseni on aika subjektiivinen, itse kun sitä tosiaan niin paljon luen.
Paljon ja laajalti, siinä minun lukuohjeeni itselleni. :)
Kiitos, että nostit Karkkipäivän tässä esiin. Mahtava, unohtumaton kirja <3
VastaaPoistaIlman muuta, se on upea!
PoistaPidin Herran tarhureista ja odotan Atwoodilta MaddAddamia...
VastaaPoistaMinä myös, minä myös!!
PoistaNämä listat ovat häkellyttäviä - ne tuovat mieleen niin paljon upeita kirjoja. Kiitos Atwood-tiedosta, myös minä alan odottaa kärsimättömänä uutuutta! Oates ahdistaa, samoin Shriver, joten niitä en itse listaisi, vaikka ne ravistelevia ovatkin. Minunkin listallani on Markus Nummi, mutta eri kirjalla. Hän on ehdottomasti yksi parhaita kirjailijoitamme.
VastaaPoistaNiin tuovat. Ah! Haa, hauska kuulla, että sinäkin odottelet uutta Atwoodia, meitähän on jonoksi asti. Nummea pitäisi lukea lisää.
Poista