Maria Turtschaninoff: Arra

Maria Turtschaninoff: Arra
Suomentaja: Marja Kyrö
Ulkoasu: Ea Söderberg
Tammi 2010
256 s.
Arra. Legender från Lavora (2009)

Kirjastosta.


Arra syntyy pieneen Simoran kylään ison perheensä kuopuksena. Pieni tummatukkainen tyttö on aina ulkopuolinen, eikä häntä halua perhe eikä muu yhteisö. Arra pysyykin vaiti. Vain metsässä, luonnon elementtien äärellä, hän on turvassa ja voi hyvin. Ihmisten kiintymys jää saamatta. Arra on taitava korinpunoja, mutta siitä huolimatta häntä pidetään viallisena, lähes epäihmisenä.

Arra joutuu muuttamaan alle kymmenvuotiaana metsästä Lagoran kaupunkiin, sisarensa Evian perheeseen. Evian ja hänen miehensä Arnel ovat käsityöläisiä ja kauppiaita. Perheeseen kuuluvat myös Arnelin sisar Unna ja Arran ja Evian sisar Kard. Elämä on työteliästä aamusta iltaan, ja Evia hallitsee perhettä rautaisella otteella. Hänen ainoa toiveensa oli päästä pois metsästä ja kohota yhteiskunnan rappusilla, eikä hän anna vähämielisenä pitämänsä siskonsa tai minkään muunkaan olla haaveensa tiellä. Kun paljastuu, että Arra on harvinaisen lahjakas kutojatar, raha alkaa kilistä Evian mielessä. Upeita kuvakudoksia kaupataan sekä Lagorassa että kaupungin ulkopuolelle. Kunnian taidosta saa Evia.

Arra on talon vanki, ja vain öisin hän karkaa kaupungin katoille vaeltamaan. Eräänä yönä hän kohtaa prinssi Surandon, eikä elämä voi sen jälkeen olla koskaan enää ennallaan. Lisäksi taustalla väreilee sodan uhka heikon kuninkaan ja pieleen menneen diplomatian vuoksi. Se pakottaa Arrankin ulos kuorestaan, ottamaan käyttöön kaikki taitonsa ja voimansa.

Olen vähän ihastunut Maria Turtschaninoffiin. Luin tuossa vastikään hänen tuoreimman kirjansa Maresin, joka on tänä vuonna myös Finlandia Junior -ehdokas. Maresi sijoittuu tähän samaan fantasiamaailmaan kuin Arrakin, mutta kyse ei ole sarjasta vaan täysin itsenäisistä osista. Arra oli Finlandia Junior -ehdokkaana ilmestymisvuonnaan, mutta voiton vei Mari Kujanpään ja Aino-Maija Metsolan Minä ja Muro. Tänä vuonna toivon Turtschaninoffille menestystä, sen verran vaikuttunut olen hänen tuotannostaan.

Mistä ihastuminen johtuu? Vaikea sanoa. Monestakin asiasta. Turtschaninoffin luoma maailma on kiehtova, salaperäinen, muttei liian vaikeaselkoinen tai omituinen. Ympäristö ja elämäntapa ovat luonnonläheiset ja varsin keskiaikaiset. Yhteisö menee aina yksilön edelle, perheen kunnia ja ulkokuori on tärkeintä, mitä on. Se aiheuttaa tietenkin ongelmia.

Kerronta on omaa luokkaansa, ja sen välittyminen suomenkieliselle lukijalle on tietenkin suomentaja Marja Kyrön ansiota. Tarina etenee soljuen, eikä käänteitä selitetä puhki. Arran sisäinen maailma on vahva, ja vaikkei hän puhu, viestintä ei jää piiloon. Luonnon ja ympäröivän maailman vaikutus on kuvattu hienosti. Kuinka paljon enemmän näkee, kuulee ja kokee, kun keskittyy hiljaisuuteen hälyn takana?

Vaikka kirja viihdytti minua suuresti, se herätti myös ikäviä tunteita, lähinnä surua. Arraa kohdellaan todella väärin, aina vain uudelleen ja uudelleen. Kirja muistuttaa erilaisuuden sietämisen vaikeudesta ja vierauden pelosta. Se osoittaa, kuinka tutustakin voidaan rakentaa vierasta ja uhkaavaa, kun niin päätetään. Epäoikeudenmukaisuus on useimmiten vain yhden julman valinnan päässä.

Turtschaninoff ammentaa ikiaikaisesta universaalista tarinaperinteestä, mutta hän tekee sen tuoreella ja omaäänisellä tavalla. Tarinan kaari on eheä ja se pitää lukijan koukussaan alusta loppuun.

____

Arrasta muualla: Kirjamielellä, Opuscolo – Kirjasta kirjaan ja Kirjaretket.

Osallistun kirjalla Mikä minusta tulee isona? -haasteeseen. Käsityöläisen ammatti nousee kirjassa keskeiseen osaan. Lisäksi sota on etenkin tarinan loppupuolella tärkeä teema, joten Ihminen sodassa -haasteen Kuvitteelliset sodat -osio saa tästä yhden lisäpisteen.