5. elokuuta 2013
Aino Kallas: Marokon lumoissa
Aino Kallas: Marokon lumoissa
Otava 1931
173 s.
Kirjastosta.
Aino Kallaksen (1878–1956) Marokon lumoissa on matkakirja, mielikuvakirja ja haavekirja. Siinä Kallas tarjoaa lukijalle pieniä kirjeitä Marokosta, ja niissä kirjeissä on laajalti Marokkoa.
Kirja on julkaistu vuonna 1931, joten Kallaksen matkat sijoittuvat 1920–30-lukujen vaihteeseen. Hän ihmettelee avoimesti islamilaista yhteiskuntaa, kauniita, historiaa pullollaan olevia rakennuksia, äänekkäitä toreja, pieniä sivukujia. Kallas on siitä onnekas matkaaja, että hänellä on etuoikeus päästä myös paikallisten ihmisten koteihin, sinne, joka on paikalliselle naiselle linnoitus, vankila ja turvapaikka yhtaikaa. Lalla Mulatin henkeäsalpaavan runsaat pidot jäävät Kallaksen mieleen pitkäksi aikaa.
Edes Marokossa elämä ei kuitenkaan ole täydellistä. Orjuus on paperilla lopetettu jo muutama vuosikymmen sitten, mutta käytännössä Kallaksen kohtaamissa perheissä käytetään edelleen orjatyövoimaa taloudenhoidossa, ja kaikki tietävät, mistä orjia voi hankkia nyt, niin kuin vuosisatoja aiemminkin.
Kulmia saa kohotella myös kuvaukselle Marrakechin juutalaiskaupunginosasta, mellahista, jota Kallas pitää Danten Löyhkien Helvetin maanpäällisenä vastineena. Sujuvasti esitetyt näkemykset rodun erikoistunnuksista, verisekoituksesta ynnä muusta muistuttavat osuvasti ajasta, jolloin Kallas on matkaansa tehnyt ja kirjaansa kirjoittanut. Sama näkyy kirjassa kautta linjan: ihmeellinen on eksoottisten rotujen elämä, jota pohjoiseurooppalainen tarkastelee kuin mikroskoopissa olevaa vierasta elämänmuotoa. Hieman huvittuneena, hieman kauhuissaan, aina uteliaana.
Marokon lumoissa on tunnelmaltaan nimensä mukainen. Vaikka paljon outoa ja ihmeellistä kohdataan, päällimmäiseksi tunteeksi jää lumoutuminen. En tiedä, kuinka aitoina kokemuksina alunperinkin julkaistuksi tarkoitettuja matkakertomuksia voi koskaan pitää, mutta toisaalta on kiinnostavaa pohtia, miksi mikäkin asia on kirjaan tuotu ja mistä käsittelytavat kumpuavat. Rikasta ajankuvaahan tämä on, mutta ehkä lopulta ennen kaikkea kirjoittajastaan kertovaa ajankuvaa kuin niinkään marokkolaista 1930-lukua.
Ehkä minäkin vielä joskus matkustan Marokkoon, ja teen huomioitani Aino Kallaksen jalanjäljissä. Ja paljastan jotain 2000-luvun ajankuvasta. Ken tietää.
___
Haasteet: Afrikan tähti ja Maailmanvalloitus (Marokko).
Tunnisteet:
1900-luku,
Afrikan tähti,
Aino Kallas,
Kirjastosta,
Kulttuurit kohtaavat,
Maailmanvalloitus,
Marokko,
Matkakertomus,
Otava,
Uskonto
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Aino Kallas! Luin kijailijattaren tuotannon lähes kokonaan 15 vuotta sitten. Tämänkin lumoavan kirjan. Parhaiten ajan henki säilyy varmaan juuri tällaisissa kirjoissa. Oletko lukenut Aino Kallaksen päiväkirjoja?
VastaaPoistaEn ole, voisin hyvinkin lukea! Kallaksen tuotannosta tuttua on tämän lisäksi vain Sudenmorsian.
PoistaKallaksen elämä oli mielenkiintoinen ja hänen kohtalonsa erikoinen kahden maan kansalaisena. Sudenmorsian on hieno kirja!
PoistaNäissä vanhoissa matkakirjoissa on oma hohtonsa ja patinansa :)
VastaaPoistaNiin on, ja parasta on matkanteon hitaus ja perusteellisuus. Kun matkaan on oikeasti väkisin kulunut paljon aikaa, on ehkä ollut paremmin mahdollisuus keskittyä siihen, mitä näkee ja kokee.
PoistaKuulostaa mielenkiintoiselta. Minulla on Raili Mikkasen kirjoittama Ei ole minulle suvannot -kirja, joka kertoo Aino Kallaksen nuoruudesta. Olen sen kertaalleen lukenut, mutta ajattelin lukea uudelleen. Myös osa Aino Kallaksen päiväkirjoja löytyy, niihin en ole vielä ehtinyt tutustua paremmin. Aino Kallaksen Katinka Rabesta pidän ja Reigin pappikin oli ihan luettava.
VastaaPoistaTämäkin kuulostaa mielenkiintoiselta. Tuo 30-luvun "rotuoppi" on kyllä ihan järkyttävää luettavaa, minulla on yksi vanha tietosanakirjasarja, jonka olen hankkinut askartelumateriaaliksi ja siinä on eri rotujen kuvauksia, niin kyllä silmät pyöristyy niitä lukiessa, eikä se sarja taida ihan noin vanha olla kuin tämä Marokko-kirja.
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta.
Kyllä, 30-luvun jutuissa on paljon ihmeteltävää. Surullisinta on, että monet asiat nostavat sieltä päätään aina uudelleen ja uudelleen.
PoistaPitääpä tutustua lisää Kallakseen, hän on kiinnostava henkilö.
Tämä minulla on Kallaksen tuotannosta lukematta. Pidän matkakirjoista, sillä ne kertovat paitsi kohteestaan, niin paljon myös kirjoitusajankohdasta ja kirjoittajastaan.
VastaaPoistaRitva Hapuli kirjoitti muun muassa tästä kirjasta teoksessaan "Ulkomailla", jossa hän anylysoi suomalaisten naisten 1920-1930-luvuilla kirjoittamia matkakirjoja. Suosittelen Hapulin kirjaa, erittäin mielenkiintoinen.
Sepä se, se on todella kiinnostava osa matkaa ja sen kuvausta.
PoistaOlen ehkä joskus pyöritellyt tuota Hapulin kirjaa kädessäni, mutta sen voisi hyvin ottaa lukulistalle. Kiitos vinkkauksesta!
Vanhat matkakirjat kertovat paljon -paljon enemmän kuin kirjoittajat ovat aikanaan tajunneetkaan..
VastaaPoistaVoi vain kuvitella, millaisia ajatuksia tämän hetken matkakirjat hamassa tulevaisuudessa herättävät...
Sanopa muuta. Toivottavasti monet nykyajan matkakirjat eli usein käytännössä blogit säilyvät jälkipolville pureskeltavaksi.
PoistaAhmin kirjaa paraillaan.Löysin Tampereen Metso-kirjastosta.
VastaaPoistaKaikki arabian sanat olivat tuttuja Tunisiasta v.1994-95.
Söin Tunisiassa niin monen perheen kanssa lattialla samaan tapaan kuin Ainon kirjassa.Talossani Kalaa Kebierrasin oli musta , iso metallinen portti.
Valokuvat ovat kirjan aarteita !Marokossa en ole vielä käynyt, mutta Kallasten Marokkoa ei enää löydy.
Oma kirjani Vuosi Tunisiassa pohjoisen naisen silmin ilmestyi 2010.Löytyy maan kirjatoista.Se ei ole ns. matkakirja, koska elin köyhien tunisialaisten keskellä koko ajan.Heidän avulla tutustuin eri osiin Tunisiassa.