5. maaliskuuta 2015

Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät



Ei mennyt Finlandia-palkinto hukkaan, ei.

Ostin Jussi Valtosen romaanin He eivät tiedä mitä tekevät, sillä se kiinnosti, uskoin pitäväni siitä ja se oli sitä paitsi tarjouksessa. Kyllä kannatti.

Kirjassa on oikeastaan käytännössä kaikki kohdallaan. Siinä liikutaan akateemisessa maailmassa, pohditaan perhesuhteita, avioliittoa ja vanhemmuutta, kurkistetaan syrjäytymisen, turhautumisen ja heräämisen taakse, pohditaan moraalisia dilemmoja ja kuvataan tarkalla katseella aikaa, jota elämme.

Yhdysvaltalainen Joe ja suomalainen Alina tapaavat tiedekonfrenssissa Italiassa ja rakastuvat päätä pahkaa. Niin saa jäädä Joen kihlattu ja niin saa jäädä Alinan alhainen itsetunto. Homma tosin etenee hieman liian vauhdilla, sillä hyvin nopeasti lapsi ilmoittaakin jo tulostaan ja vastarakastuneiden on tehtävä suuria päätöksiä. He asettuvat Helsinkiin, Joe saa töitä yliopistolta ja Alina jää kotiin pienen Samuelin kanssa. Pian arki kuitenkin näyttää realiteettinsa ja edessä on väistämätön avioero.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Joe on neurotieteen professorina Yhdysvalloissa ja hänellä on uusi perhe, kaksi tytärtä ja vaimo. Samaan aikaan Suomessa Alina on myös mennyt uudelleen naimisiin ja saanut kaksi poikaa. Samuel on kasvanut aikuiseksi ja löytänyt oman tiensä: eläinten oikeuksien puolustamisen. Yhteyttä ei ole pidetty juurikaan, ja se tuntuu omanlaisenaan pistelynä jokaisen elämässä.

Kun Joe alkaa saada uhkauksia työhönsä liittyen, herää kysymys, onko niiden takana joku, joka on lähempänä kuin arvaisikaan...

Valtosen tiiliskivi on muhkea, yli 550-sivuinen. Mielestäni sitä voi hyvin mielin sanoa suurteokseksi, niin monta teemaa se sisältää ja niin suuren tarinan kaaren se rakentaa. Se kertoo todella tarkkasilmäisesti nykyajasta ja ehkä siitäkin, mitä on vasta tulossa. Joen vanhempi tytär päätyy eräänlaiseksi mainosmannekiiniksi, jonka koko elämä on sopimuksen tehneen yrityksen hallussa ja muokattavissa. Valtonen on vienyt älypuhelimet, interaktiivisuuden ja sosiaalisen median seuraavalle askelmalle: on iAm, laite, joka lukee ihmisen ajatukset häntä nopeammin ja tuo saataville kaiken sen, mitä käyttäjä ei ole vielä edes ehtinyt tajuta tarvitsevansa.

He eivät tiedä mitä tekevät on antoisa romaani, jos antaa sen viedä ja hyppää mukaan. Vaikka siinä on paikoin jopa jännärin piirteitä, mitenkään vauhdikkaasti se ei etene. Lukijalla on oltava kärsivällisyyttä ja aikaa, sillä Valtonen rakentaa tarinaansa kaikessa rauhassa.

Itse kyllä suorastaan ahmin tätä teosta. Se houkutti mukaansa. Elin maailmassa, jonka Valtonen on kirjoittanut ja koin kaiken läheltä. Tarina on sekä viiltävän terävä että surumielinen, siinä on omanlaistaan hellyyttä ja itseironiaa.

Kaiken kaikkiaan He eivät tiedä mitä tekevät on kirja, jolle on annettava aikaa. Se on kirjoitettu huolella ja se antaa paljon. Ennen kaikkea se saa lukijansa katsomaan ympäröivää maailmaa jälleen uusin silmin. Voiko hyvältä romaanilta muuta pyytää? Minusta ei.


Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät
Ulkoasu: Jussi Kaakinen
Tammi 2014
559 s.

Oma ostos.

10 kommenttia:

  1. Tämä oli kyllä vaikuttava teos. Tykkäsin kuitenkin enemmän Kinnusen teoksesta.
    Valtonen alkoi kiinnostaa kuitenkin, sillä hänellä on mielenkiintoinen tausta psykologina ja minähän hinkun näitä psykologisia kirjoja. Tästäkin voittajakirjasta löytyy monta psykologista teemaa alkaen raskausmasennuksesta.
    Suosittelen vasta lukemaani Valtosen Vesiseinää, joka on novellikirja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli monta teemaa, ja itse olisin lukenut mielelläni vielä lisää Samuelista. Alinan surkea itsetunto alkoi kyllä hieman sapettaa. Miten paljon hän vähättelee itseään alusta loppuun!

      Kiitos suosituksesta, luen ehdottomasti lisää Valtosen kirjoja.

      Poista
  2. Minä suosittelen Suketukselle myös Valtosen Siipien kantamaa, jos ei ole vielä luettuna :D

    VastaaPoista
  3. Minullekin tämä Finlandia-voittaja maistui monella tapaa, erityisesti herätti ajatuksia, joita pitäisi tiedostaa enemmänkin. Pidin myös henkilökuvauksesta ja aiheista sekä kaskaista ja niiden littymisestä tarinaan. Tässä oli paljon taitavaa kerrontaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, paljon ajatuksia heräsi. Toisaalta teemoja oli niiiiin paljon, etten varmaan kertalukemalla edes huomannut tarttua niihin kaikkiin... Tästä löytäisi paljon analysoitavaa, toimisi varmaan hienosti lukupiirikirjana.

      Poista
  4. Tämä on kyllä luettava! Meinasin ostaa jo viime lauantaina, mutta lataan tähän aika paljon odotuksia ja olen liikkeellä hyvää kannattaa odottaa -asenteella. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on! Minusta tämä on sekä sujuva tarina että tarkka aikalaiskuvaus. Hieno kokonaisuus kaiken kaikkiaan.

      Poista
  5. Aijai, sain tänään omani <3!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!